Olen päässyt 12 maratonia 12 kuukaudessa- projektissani nyt siihen vaiheeseen, että juostuja matkoja on enemmän kuin jäljellä olevia. Seuraavat neljä tapahtumaa ovat Suomessa ja niistä ensimmäisenä oli toukokuinen Oulun Terwamaraton. Perään tulevat sitten Forssan Suvi-ilta, Paavo Nurmi Maraton ja Helsinki City Maraton.

 

Matkustin Ouluun Helsingistä junalla säästääkseni rahaa ja ollakseni ekologisempi kuin lentokonetta käyttäen. Ja lopulta aikaakaan junamatkaan ei kulu paljon enempää kuin maratonin verran, kuusi tuntia. Lentoaika turvatarkastuksineen kaikkineen olisi sekin helposti kolmen tuntia. Sitä paitsi junalla on erittäin mukavaa matkustaa. Meno on tasaista, palveluita löytyy ja matka taittuu. No, junan vessa ei ehkä ollut kaikkein siisteimmässä kunnossa, mutta bajamajoihin tottunut maratoonari kestää sen helposti. Ensimmäinen suunnitelmani oli kylläkin lentää Ouluun, mutta onneksi valitsin toisin, sillä Oulun kentälle ei päässyt lauantain aamutuimaan laskeutumaan sakean sumun vuoksi.

 

Juoksun aamu sarasti sumuisena, mutta hyvissä ajoin ennen puolenpäivän starttia alkoi aurinko lämmittää. Poikkeuksellisen kylmä kevät oli melkein normaalilukemissa, noin kolmessatoista asteessa. Kylmä, mereltä vihmova kevättuuli jäähdytti kuitenkin polvia sen verran, että harkitsin pitkään pitkiä housuja shortsien sijaan. On kuitenkin toukokuu, joten lyhyillä mentiin. Pitkät hihat sentään jätin, ihan järkevästi päälle. Keli oli siis melkein täydellinen juoksuun, ehkä jopa ennätyksen metsästykseen, vaikka en enää haaveilekaan neljän tunnin alituksista. Kuntoni on toki kohdillaan kuuden maratonin ja muiden treenien ansiosta, mutta olin silti yllättynyt ajastani 4.07. Taitaa olla maratoonarin urani kakkostulos. Ainoa nelosen alitus tapahtui budapestissä 2008 ja oli 3.59.27! Kelin anataman hyödyn lisäksi aikaparannus edellisiin verrattuna on varmaan peruja viikkoa aikaisemmin juostusta, suhteellisen rivakasta puolikkaasta.

 

Terwamaraton oli hyvin järjestetty tapahtuma. Kaikkiaan osallistujia kymppiin, puolikkaaseen ja maratoniin oli noin 2000, joten ihan pikkutapahtumasta ei ole kyse. Koko matkan juoksijoita oli noin 200. Tällainen vaatii organisaatiolta paljon väkeä ja vaikutti siltä että oululaiset ovat ottaneet tapahtuman omakseen ja talkooväkeä riittää. Maraton juostiin kahden kierroksen lenkkeinä ja varsinkin toisen kiekan lopuksi alkoi talkooväen ote ehkä hiukan herpaantua, kun juoksijoiden sekaan päästettiin polkupyöriä ja jalankulkijoita. Autot pidettiin sentään kiitettävästi pois radalta, joten hyvä niin.

Huolto toimi erittäin hyvin ja ansaitsee erityiskiitokset. Juomapaikkoja oli yhteensä 11, joka on enemmän kuin tarpeeksi. Tarjolla oli juomia, banaania, rusinaa ja kurkkua. Lisäksi toisen kierroksen aluksi kouraan lykättiin energiageeli, joka tuossa kohdassa onkin hyvä apu. Huollon riittävyydestä ei kenenkään maratoonarin juoksu ollut siis kiinni. Kun joka pisteellä oli lisäksi bajamaja sitä tarvitseville, voisi sanoa että homma oli nappiin järjestetty.

 

Terwamaratonin reitti alkoi Oulun keskustan kupeessa sijaitsevalta Raatin stadionilta. Siitä juostiin Nallikarin kärkeen ja Oulujokea seuraten kymmenisen kilometriä itään palaten toista rantaa takaisin stadionille. Tämä lenkki oli puolikkaan mittainen, joten maratoonarit saivat kunnian juosta sen kaksi kertaa. Nousuja ei pahemmin ole, joten juoksu sujuu täällä melko helposti.

Itse en varsinaisesti pidä kahden kierroksen maratoneista, mutta kieltämättä sillä on puolensa. Oheistapahtumien järjestäminen on näppärää, huolto toimii tehokkaasti ja yleisöystävällistäkin se on. Pienessä kaupungissa yhden lenkin maraton menisi lisäksi turhan kauas kaupunkialueesta, joten olen hyväksynyt myös nämä tapahtumat kalenteriini. Eikä se kahden kierroksen tikittäminen ole mitään verrattuna hallissa juostuun 105 kierrokseen.

Reittivalinnoissa ihmettelen hiukan sitä ettei Oulun nähtävyyksiä esitellä juurikaan. Nallikarin kärki nähtiin, mutta olisihan se ollut mukavaa jos juoksu olisi ohittanut legendaarisen Toripolliisin ja siinä samalla Kauppahallin, vanhat aittamakasiinit ja Torinrannan, piipahtanut Rotuaarilla ja näyttäytynyt näin myös keskustassa liikkuvalle kansalle. Monet maratonit ovat oiva sightseeing ja kyllähän Oulussakin varmaan nähtävää riittäisi.

 

Kokonaisuutena Terwamaraton on varsin suositeltava tapahtuma. Kaupunki on mukava ja ihmiset ystävällisiä. Maratonin järjestelyt numerolapun noudosta maliintuloon asti on hoidettu hyvin. Kiitokset paikalliselle Namikalle ja kaikille vapaaehtoisille. Toukokuinen ajankohta on monille juoksijoille varmasti hyvä, mutta säiden oikuttelevuus näinkin pohjoisessa saattaa olla haastavaa. Toisaalta monen juoksuhullun maratonkausi voisi alkaa täältä, kelistä riippumatta. Tästä edetään kohti kesää.